Girji muitala kronologalaččat, mo Beaivváš Sámi Teáhter riegadii ja mo dat ovdánii friddja­joavkkus fásta teáhterin ja šattai institušuvdnan. Nuorra idealisttaid joavku álgga­hii 1980-logu álggus buvttadit rockmusikála Min duoddarat. Das šattai nu buorre menestus, ahte neavttárat jotke friddjajoavkun. Jagis 1987 sii ožžo vejolašvuođa - Norgga stáhta ruhtadan geahččalanbaji bokte - čájehit gelbbolašvuođaset beassat bistevaš stáhtadoarjaga vuol­lái. Jagi 1991 rájes Beaivváš oaččui bistevaš stáhtadoarjaga ja oaččui maiddái álbmotlaš institušuvnna stáhtusa.

Girji čilge dan, mo nuorra teáhter geahččalii gávdnat “sámi teáhtergiela”, iežas vuogi dahkat teáhtera. Lehtola gohčoda 1980-logu “sámi teáhtera nášunála muddun” danin go dalle teáhter viggai duođaštit giela ja kultuvrra árvvu hástaleaddji vugiin . Iežas neaktingiela ovddideami vuođđun lei viggamu š dahkat teáhtera dušše materiálaiguin, maid sámit ieža ledje buvttadan. Dat deattuhii musihka, mytologiija ja muitalanárbevieru. Muhtun máilmmi­girjjálašvuođa teavsttaidge heivehedje Sámi birrasii.

1990-logus jurddašanmálle nuppastuvai. Sápmelaš dramaturgat gieđahalle dávjá sámi servodaga siskkáldas čuolmmaid ja čikŋo omd. historjái. Stuorát bušeahtta dagai vejolažžan ollašuhttit eambbo buvttadusaid. Sápmelaččaid iežaset čálalaš doaibma – ja dan bokte sámi tematihkká – ii movtge reahkkán buot čájálmasaide materiálan. Danin Beaivváš dahkagođii omd. čájálmasgirjjálašvuođa klassihkkariid. “Originála” sámi teáhtera dahkama ovddastedje musihkkačájálmasat, dovddus sámi musihkkariid buvttadusat, ja mánáidčájálmasat, maid oktavuođas sámi máinnastanárbevierus lei nana sajádat.

Buvttadusat šadde máŋggajienagat, ja Lehtola mielas daid lea juo váttis máhcahit dušše reakšuvdnan eanetlohku-unnitlohku -oktavuođaide dahje sáhkavuoruide sápmelašvuođas. BST rievdagođii dáistaleaddjis ságastallin, guhte speadjalasttii servodatlaš áššiid čiekŋalebbot ja eará láhkai go n ášunála muttus. Ođđa visuálalaš ovdanbuktima huksejedje omd. japánalaš lávdeovdanbuktima vuođul, seammas go omd. jiekŋateáhterčájálmasain davviluondu geavahuvvui dehalas oassin lávdehábmema ja juobe drámá lassin.

– Teáhter lea speadjalastan ja buvttadan sámi identitehta máŋgga dásis. Dat lea huksen dáidagiin sámiid oktasaš vásáhusaid dálá máilmmis. Teáhtera muitalusat ja olmmošgovat speadjalastet gehččiid čiegus dárbbuid ja dát dárb­but bohtet ovdan geahppasutge teáhterbihtáin. Teáhtera dahkkitge leat oassi servodagas, man dárb­buid ja sávaldagaid sii vigget snuoggat, dadja Oulu Universitehta Giellagas-instituhta professora Veli-Pekka Lehtola. 

– Beaivváš-teáhteris lea leamaš maiddái muhtunlágan dulkka rolla. Dat lea huksen dialoga guovtti árbevieru gaskii - buktán juoidá ođđasa eurohpalaš teáhterii ja oahpahan sápmelaččaide oarjemáilmmi teáhtera. Dat leamaš gaskaoapmin dahje dulkan sámiid ja eanetlogu gaskasaš gulahallamis. Vaikko deháleamos ášši leamaš nannet sámegiela ja sámi identitehta, dat lea čađat muitán maid ii-sápmelaš gehččiid. Dat lea vuhtton earret eará visuálalašvuođa ja musihka deattuheamis, Lehtola dadjá.

Dingo girjji dappe: dat@dat.net

195,-